Lacrosse on vauhdikas joukkueurheilulaji, jonka iästä ei ole tarkkaa tietoa. Peli saapui Suomeen vuosituhannen alussa ja tänä vuonna Lahti isännöi ensimmäistä kertaa SM-sarjan lopputurnauksen.

Amerikasta lähtöisin oleva lacrosse eli haavipallo on Suomessa vielä melko tuore tuttavuus. Vauhdikkaassa joukkuepelissä on paljon samoja elementtejä kuin jääkiekossa, mutta pelivälineenä toimii haavipäinen maila.

Laji on lähtöisin Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilta, joiden jälkeläiset pelaavat edelleen turnauksissa omana Irokeesien joukkueenaan. Lajin syntyseuduilla poikalapset saavat heti synnyttään lahjaksi mailan, jonka varsi taivutetaan yhdestä puusta ja verkko tehdään nahasta. Moni jatkaa pelaamista läpi elämänsä ja lopulta maila laitetaan haudatessa mukaan arkkuun.

– Se on vanha peli, mutta kukaan ei tiedä kuinka vanha. Alkuperäiskansojen jälkeläisillä siinä on edelleen lähes uskonnollinen aspekti mukana, kertoo Lahti Predatorsissa lacrossea pelaava Joni Jalvanti.

Muualla maailmassa kyse on puhtaasti joukkueurheilusta, jota kutsutaan myös nimellä fastest game on two feet – nopein kahdella jalalla pelattava peli.

– Itselle se on kyllä enemmänkin kuin vain peli, mutta periaatteessa urheilulaji muiden joukossa, Jalvanti toteaa.

Perusideana on maalien tekeminen vastustajan verkkoon. Muissa säännöissä on sen sijaan eroja miesten ja naisten välillä.

– Naisten peleissä molemmilla joukkueilla on 12 pelaajaa ja miehillä kymmenen, selventää Predatorsin naisissa pelaava Fanny Sutela. Naisilla peli on myös vähän rauhallisempaa, koska kontaktia ei saa ottaa niin paljoa.

Suomeen laji saapui vuonna 2001 hieman erikoisten tapahtumien seurauksena. Lahdesta kotoisin oleva Antti Salomaa opiskeli Helsingissä ja näki kaverinsa kanssa American Pie –elokuvan, jossa pelataan myös lacrossea. Kaverusten kiinnostus heräsi, he tilasivat mailat ja alkoivat tutustua lajiin. Pian syntyikin Suomen Lacrosseliitto.

– Siinä on semmoinen tarina, joka maailmalla hauskuuttaa jengiä. Jos kisoissa puhutaan Suomi-lacrossesta, niin kaikki tietävät sen tarinan, Jalvanti kertoo.

Säännöt ovat erilaiset naisten ja miesten sarjoissa.
Säännöt ovat erilaiset naisten ja miesten sarjoissa.

Lahdesta maailmalle

Aluksi lajin harrastaminen oli muiden joukkueiden puuttuessa hankalaa. Helsingin seura kävi pelaamassa Ruotsin puolella, kunnes muutamaa vuotta myöhemmin Suomeen alettiin perustaa uusia joukkueita.

Lahdessa lajia saatiin odotella vuoteen 2008 asti. Lacrossen EM-kisat oli sovittu pelattaviksi Suomessa, mutta isäntäkaupunki Helsingissä tuli ongelmia kenttien kanssa. Lajiliiton puheenjohtajana toiminut Salomaa sai kisat siirrettyä Lahteen ja lapsesta asti jääkiekkoa pelannut Jalvanti lähti seuraamaan tapahtumaa.

– Se fyysisyys ja nopea peli olivat yksinkertaisesti niin hienon näköistä. Sitten kun sain mailan ensimmäistä kertaa käteen, olin ihan myyty.

Viimeisten kuuden vuoden aikana laji on kuljettanut Jalvantia ympäri maailmaa sekä katsojana että pelaajana. Keväälle mahtui myös maajoukkuekomennus Denverissä pelattuihin MM-kisoihin.

– Oli jotenkin absurdia katsoa itseään ESPN:ltä koko mantereenlaajuisesta lähetyksestä. Skidit tulivat pyytämään nimmareita ja jengi halusi samoihin kuviin, Jalvanti muistelee.

Myös Sutela on päässyt mukaan kansainvälisiin tehtäviin. Hän toimi Suomen joukkueenjohtajana Kanadassa pelatuissa kisoissa.

– Siellä puuttui joukkueita esiteltäessä Suomen kansallislaulu ja meidän piti laulaa se keskellä kenttää niin kovaa kuin kurkusta lähtee. Ne etsivät sen nopeasti YouTubesta, mutta sekin oli Viron kansallislaulu.

Lacrosse on kuljettanut Jalvantia ja Sutelaa myös ulkomaille.
Lacrosse on kuljettanut Jalvantia ja Sutelaa myös ulkomaille.

Uusia pelaajia tarvitaan

Sekä Sutela että Jalvanti ovat olleen mukana myös Suomen lacrosseliiton toiminnassa ja samalla heille on muodostunut hyvä käsitys lajin nykytilasta. Resurssien puute hidastaa lajin leviämistä ympäri Suomea.

– Sääli ettei olla enempää esillä, kun tämä on niin upea laji, Jalvanti harmittelee. Suomalaiset tykkäävät jääkiekosta ja tässä on kuitenkin paljon samoja piirteitä.

Sutela nostaa esille myös junioritoiminnan tärkeyden. Lahdessa toimii tälläkin hetkellä poikien juniorijoukkueita, joissa nuorimmat pelaajat ovat kymmenvuotiaita. Syksyllä 2014 on tarkoitus käynnistää myös tyttöjen juniorijoukkue, joka on suunniteltu vähintään 15-vuotiaille.

– Totta kai jos joku kymmenvuotias haluaa pelata lacrossea, niin saa ottaa yhteyttä ja tulla aivan varmasti treeneihin, Sutela lupailee.

Nuorena aloittaneista pelaajista moni jatkaa aikuisikään asti ja harrastajamäärät lisääntyvät. Samalla näkyvyys paranee ja myös tuen saaminen kaupungilta helpottuu. Tällä hetkellä lacrosse jää vielä monesti suurempien lajien varjoon.

– Se on sama aika monella seuralla, jotka eivät pelaa jääkiekkoa tai jalkapalloa. Viimeisen parin vuoden aikana tilanne on kehittynyt jo parempaan suuntaan, eikä ole enää tarvinnut tapella hallivuoroista.

Uudet pelaajat ovat siis tervetulleita, eikä aiempi urheilutaustakaan ole välttämätöntä.

– Kaikki ovat tervetulleita opettelemaan alkeita. Kannattaa ottaa yhteyttä seuraan, niin saa heti mailan lainaan ja pääsee harjoittelemaan, Jalvanti ohjeistaa.

– Jos osaa heittää ihan perinteisesti palloa, niin on jo aika vahvoilla, Sutela lisää. Syöttö lähtee kuitenkin heittoliikkeestä.

Lacrossessa ja jääkiekossa on paljon samoja piirteitä.
Lacrossessa ja jääkiekossa on paljon samoja piirteitä.

Lopputurnaus ensimmäistä kertaa Lahteen

Lahti isännöi tänä vuonna lacrossen SM-sarjan lopputurnausta, joka kulkee nimellä Final Four. Joka sarjasta on jäljellä neljä joukkuetta, jotka pelaavat syyskuun 6.-7. päivien aikana ensin välierät ja sen jälkeen mitaliottelut.

– Tämä on siinä mielessä iso juttu, että meidän seurahistorian aikana Final Four –turnaus ei ole ikinä ollut lahdessa, Jalvanti kertoo.

Lahden miehet karsiutuivat viime hetkellä kärkinelikon ulkopuolelle, mutta naisten joukkue selvitti tiensä jatkoon.

– Naiset ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa Final Fourissa. Se oli osa meidän saavutussuunnitelmaa, joka tehtiin viime vuonna, Sutela iloitsee.

Kisapuistossa pelattava turnaus on hyvä tilaisuus päästä seuraamaan vauhdikasta lajia paikan päältä.

– Jos vähänkin kiinnostaa, niin ei muuta kuin katselemaan finaaleja. Siellä on Suomen parasta lacrossea tarjolla ja ollaan tilattu vielä hyvät säätkin, Jalvanti naurahtaa.

Lacrossen Final Four -turnaus pelataan Kisapuistossa 6.-7.9. ja tapahtumaan on vapaa pääsy.

Esipuhe järjestää kisojen tulospalvelun. Linkin takaa löydät myös otteluohjelman.

Vastaa