Ylös, alas, pieni tasainen kohta ja taas kohti korkeuksia. Siinä on aina tarkka kuvaus parista viime kuukaudesta Esipuheen parissa.

Tykkään tästä hommasta ja haluan kehittyä tässä päivä päivältä lisää, mutta joskus tekstin tuottaminen on työn ja tuskan takana ilman mitään järkevää syytä. Ehkä takana on huonosti nukuttu yö tai kaverit lähtivät rinteeseen, kun itse wannabe-toimittaja jäi verkkarit jalassa kotiin litteroimaan. Kohisevan nauhoitteen purkaminen sujuu vielä melko rutiininomaisesti, mutta mitäs sen jälkeen? Wordiin siirretty kolmen vartin vuoropuhelu on vielä aika kaukana julkaisukelpoisesta jutusta.

Lopulta joitain tunteja kestäneen väännön jälkeen teksti saattaa valmistua. Harmittavinta on se, että välillä lopputulokseen ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen. Täydellistä juttua on mahdotonta kirjoittaa, mutta monesti julkaisuun asti päätyvältäkin pätkältä olisi ainakin salaa jäänyt toivomaan jotain enemmän. Uudelleenlukeminen tai asian pohtiminen ei silti tuota tulosta, jolloin on vain hyväksyttävä oma rajallisuutensa.

Törmäsin äskettäin Twitterissä hyvään videopätkään, joka käsitteli luovan työn vaikeutta. Keskeinen ajatus oli se, että jos tunnistat oikeasti laadukkaan työn, mutta et itse saa tuotettua samoja tuntemuksia herättävää tavaraa, kannattaa sinnikkäästi jatkaa harjoittelua. Ei siis mikään kovin mullistava idea, työ kantaa hedelmää, tekemällä oppii jne…

Kyseinen pariminuuttinen kuitenkin herätti itseni ajattelemaan kirjoittamista vähän eri kantilta. Vaikka tämmöinen verkkolehti ei olekaan aivan sitä luovinta työtä, vaatii valmiiseen materiaaliinkin pohjautuvan jutun tekeminen tietynlaista oivallusta ja luomistyötä. Tässäkin siis pätee samat periaatteet, joita lopussa olevalla videolla esitetään. Muiden tekemistä teksteistä voi ottaa hyviä vaikutteita, mutta oma tyyli kehittyy vain kirjoittamalla itse ja mahdollisimman usein.

Nyt on siis aika ruveta rankaisemaan näppäimistöä entistä kovempaa, ja kirjoittaa kaikki mahdollinen ylös. Eiköhän tästä blogista saada vielä aikaiseksi täysverinen ajatusten kaatopaikka.

[vimeo https://vimeo.com/85040589]

JAA
Edellinen artikkeliWino Forever – viiniopas
Seuraava artikkeliFrom Beer to Eternity – olutopas
Mikko
Esipuheen vastaava toimittaja ja yksi kolmesta perustajasta. Intohimoina verkkomedia ja uuden oppiminen.

Vastaa